Menetelmässä toimitaan hyödyntäen tablet-laitteita, kännyköitä, kameroita ja somea. Tavoitteena on, että opiskelijat tallentavat työskentelyään, joko videomuodossa tai valokuvina. Tallenteita voidaan käyttää sellaisenaan, tai jatkojalostaa, jolloin voidaan esim. integroida tiedonhakua, teoriaopiskelua tai yleisaineiden opiskelua harjoitteluun ja ammattiopintoihin. Opiskelijan omatoimisuus ja oma aktiivisuus korostuvat, ja työsalissa voidaan tällöin aktivoida nekin opiskelijat, jotka muuten jäisivät toiminnan ulkopuolelle (esim. auton jarruremonttia sopii tekemään vain muutama opiskelija kerrallaan, mutta muut voivat samaan aikaan dokumentoida tapahtuman, ja siten osallistua opetukseen paljon paremmin kuin ollessaan joutilaina sivussa). Samalla opiskelijoiden kokonaisuuden hahmottaminen paranee, kun eri tunneilla tuotettu materiaali kootaan oppimispäiväkirjaksi, jossa on mukana huomiot suunnittelusta, tekemisestä, jälkipelistä (mitä opittiin, mitä olisi voinut tehdä paremmin jne.) ja johon voi palata sekä tehdä lisäyksiä.
Opettaja voi hyödyntää materiaalia palautekeskustelussa ja siitä voi kerrata, toistaa, ja käyttää seuraavan vaiheen pohjana. Tuotettua valmista, muiden tekemää materiaalia voi myös hyödyntää toisen opiskelijaryhmän kanssa, jolloin ns. hiljaista tietoa siirtyy opiskelijaryhmältä toiselle, opiskelijoiden kertomana, opiskelijoiden kielellä.
Menetelmä mahdollistaa myös omatoimisen suorittaminen ja osaamisen osoittamisen; videolta on sekä opiskelijan että opettajan helppo todentaa tapahtunut, sekä työprosessi ja siihen liittyvät asiat. Opettajan tehtävänä on valvoa, opastaa, käydä keskustelua ja antaa palautetta. Osa teoriaopetuksesta voidaan siirtää osaksi käytännön tekemistä, esim. oppilasryhmän yhteistoiminnalliseksi oppimistehtäväksi. Tärkeää on huomioida, että ammattiosaamisen lisäksi annetaan palaute ryhmässä toimimisesta, oman osaamisen kehittymisestä, opiskelutaitojen kehittymisestä, motivaatiosta.
Lisätietoja:
Sami Suvanne, Forssan ammatti-instituutti
sami.suvanne@fai.fi