Hyvinvointiraportti on malli siitä, miten hyvinvointitietoa kerätään, jäsennetään ja hyödynnetään. Hyvinvointiraportin rakentamisen keskiössä on opiskelijoiden osallisuus.
Hyvinvointiraportoinnin malli koulutuksenjärjestäjätasoinen. Se on opiskelijoiden kehittämä. Malli tulee Sataedussa hyvinvointityön suunnittelun rakenteeksi ja hyvinvointitiedon käsittelyprosessin rungoksi. Mallissa on vahvasti mukana myös osaaminen ja asenne, joka juurtuu hyvinvointitiedon prosessoinnin vaiheissa vähitellen yhteisessä tekemisessä syntyneiden oivallusten kautta.
Hyvinvointitieto
Hyvinvointiraportin tietopohja ja perusta rakentuvat joka toinen vuosi teetettävästä kouluterveyskyselystä, kerran vuodessa toteutettavasta opiskelijatyytyväisyyskyselystä sekä laajojen opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten kautta koottavista yhteenvedoista. Hyvin ratkaiseva tekijä tiedontuotannossa on kyselyistä tiedottaminen ja kyselyiden tekemiseen perehdyttäminen. Osallistujilla tulee olla selkeä kuva hyvinvointitiedon käsittelyprosessista.
Tiedon jäsentäminen
Hyvinvointitiedot käsitellään (tulkitaan) opiskelijoita osallistavia työmenetelmiä käyttäen. Tiedon tulkinta nostaa esille toimintaympäristössä (ja ryhmässä) ilmeneviä ongelmia ja ei-ongelmia. Se auttaa ryhmiä valitsemaan toimintaympäristössä vahvistettavia asioita ja toimenpiteitä vaativia asioita sekä niihin arkitasolla sopivia ratkaisuja. Esimerkkejä tästä saat siirtämällä hiiren kohdistimen alla olevan Hyvinvointiraportin mallin palluroihin.
Tiedon hyödyntäminen
Hyvinvointitiedon käsittely synnyttää uutta kokemustietoa ja ymmärrystä. Siitä muodostetaan teemoja ja määritellään konkreettisia toimenpiteitä osaksi oppilaitoksen hyvinvointityön vuosisuunnitelmaa. Opiskelijoita tulee ohjata ja kannustaa toimenpide-ehdotusten tekemisessä ja vastuuttaa heitä mukaan hyvinvointityön toteuttamiseen.
Mitä mallin käyttöönotto vaatii?
Malli ei varsinaisesti vaadi erillistä resursointia. Ryhmänohjaajien ja henkilöstön hyvällä perehdyttämisellä ja ohjeistamisella vahvistetaan kyselytilanteiden ja tulosten prosessoinnin onnistumista. Opiskelijoiden perehdyttämisellä luodaan heille vastaajina parempi ymmärrys kyselyjen merkityksestä ja tuotetun tiedon hyödyntämisestä. Vähitellen toimintaympäristö kehittyy ja hyvinvointitiedosta tulee paremmin yhteisön hyvinvointityötä ohjaavaa. Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet kasvavat. Pidemmällä aikajänteellä hyvinvointityö kohtaa paremmin opiskelijoiden tarpeet ja päällekkäisen työn määrä vähenee.
Tutustu myös hyvinvoinnin vuosisuunnitelmaan!
Lisätietoja:
Riitta Hirsikoski
etunimi.sukunimi@sataedu.fi
Sataedu, Hyvinvointiraportti-hanke